lauantai 25. marraskuuta 2017

Neuleiden yössä

Eilen oli pitkästä aikaa mahdollisuus istahtaa neulontaharrastuksen äärelle oikein huolella. Tai siis olisihan niitä mahdollisuuksia koska vaan, jos elämän niin järjestäisi. Mutta minun elämä on tällä hetkellä sellaisessa rytmissä, että neulonta on ollut jo pari vuotta enempi ja vähempi satunnaista. Toki aina hyvin mieleistä ja rentouttavaa puuhaa.

Mutta siis, pääsin eilen mukaan "klik" Lentävän Lapasen neuleiden yöhön. Ihan kultinomaiseen suosioon kasvanut tapahtuma, ja jokaisen neuloottisen kalenterissa varmasti toivelistalla. Lapasessa neulotaan muutamia kertoja vuodessa koko ilta myöhään yöhön saakka. Virallinen tapahtuma-aika on klo 18-24. Tällä kerralla oman lisämausteen iltaan toi "black friday" ja "älä osta mitään päivä"... Minä kyllä ostin. Tarpeellista tavaraa. Mutta en mustan perjantain tarjouksesta, vaan ihan vaan koska kysyntä ja tarjonta kohtasivat.

Menin lapaseen Neuloottisen Tiinan kanssa samalla kyydillä. Väkeä oli hurjasti ja istumapaikan saaminen oli pienen järjestelyn jälkeen vasta taattu. Ilta eteni vauhdilla, tuttuja oli samoilla hoodeilla, langat huutelivat minulle hyllyistä, ja puikoille päässyt huivi eteni. Eli kaikki oli just niinku pitikin tässä tapahtumassa.


Jätin tällä kertaa ihmiset kuvaamatta. Tämä kuva on otettu noin kello yhdeksän (kuten huomaat myös seinäkellosta). Suurin ruuhka oli vähän hellittänyt. Eniten väkeä oli juuri tuossa kuuden ja ysin välillä.

Minä tein käsityöpuolen kaupat koukkuamiskoukusta ja pisarapää-puikoista. Olen koukkuamiskoukun omistaja, mutta koukku on kateissa. Pisarapääpuikot ostin lähinnä muksuja varten, mutta ajattelin itsekin niitä kokeilla. Olin tutustumassa tuotteeseen juurikin samaisessa Lapasessa silloin kun tuote oli vasta tulossa markkinoille. On kuulemma helpot käyttää ja niillä on hyvä opetella neulomaan. Lanka pysyy paremmin puikoilla. Ajattelin että meillä on ihan riittävästi haastetta jo siinä, että minä neulon vasenkätisesti ja muksut oikeakätisesti....


Koukkuamiskoukussahan on siis koukku molemmissa päissä. Kuvasta sitä ei näe. Innostuin taas vähän asiasta kun eräs ystäväni oli koukutellut lapasia ja kuvailllut tuotoksia Instaan (terkkuja Suvi)

Neuleiden yössä on ollut joka kerta jotain mielenkiintoista tapahtumaa. Siis sen lisäksi että on hauska neuloa porukassa ja hypistellä ihania lankoja.. Eilen paikalla oli juuri pari viikkoa sitten julkaistun kirjan kirjoittaja Sanna Vatanen esittelemässä uunituoretta kirjaa, ja suomenlampaanvillaisia tuotteita. Niitä pääsi kokeilemaan ja todistamaan eri villalaatujen erilaista luonnetta.



No, neuloessa alkaa herkkuhammasta kolottaa. Varsinkin kun tietää että Lapasesta saa ihania leivoksia ja herkullista jäätelöä kahvin kaveriksi. Tulin itse valinneeksi aivan mahtavan makuisen jätskiherkun.


Puikoilla oli tässä kohdin Titanium-huivi. Ohjeen bongasin ihan vaan netistä Ullan sivuilta: "Titanium ohje" Etsin erittäin helppoa ohjetta kolmiohuiviin ja päädyin tähän. Erinomainen esim. silloin kun neulotaan porukassa, jutellaan, ja ajatus katkeaa vähän väliä. Neule on suurimmalti osin pelkkää aina oikeaa. Tylsä, voisi joku sanoa. Varma, sanon minä :) Lanka on kerästä, jonka olen jollakin  edellisellä reissulla lapasesta ostanut. Olisko tuo merinovillaa.


Ilta meni mukavasti, mutta nukkumatti tuli kyselemään mukaansa jo ennen valomerkkiä. Lähdettiin Tiinan kanssa siis kohti Mäntsälään jo vähän yhdentoista jälkeen. Petiin kellahdin ennen kahtatoista tyytyväisenä illan saldoon. Pikkuisen se neuloosi sieltä taas alkoi kutkutella....

Mutta loppuun vielä muutama juttu mitä olen tässä puuhaillut lähiaikoina.

Yhdet lapaset sain aikaiseksi. Tein niitä luvattoman pitkään.


Niin, ja innostuin myös vähän värityshommista. Lapset alotti! :)




Niin, ja sitten mie olen urheillu. Tänä aamuna olin lenkillä Hirvihaaran maastoissa jo ysin jälkeen. Ohjelmassa oli 15 km nousevavauhtista mäkijuoksua. Mutta nää urheiluhommat ovat ihan oma juttunsa ja niistä lisää "Retureippailee" sivuilla.